Koronatilanne on muuttanut ihmisten arkea jokaisessa maailmankolkassa ja joka alalla. Ihmisten tiedon tarve on ollut poikkeuksellisen suuri, ja viestijöiltä on edellytetty ripeää, ajankohtaista ja tarkasti kohdennettua viestintää. Niin kuin kriisissä yleensäkin.

Koronatilanteeseen pätevät viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-ahon mukaan normaalit kriisin vaiheet – epäusko, järkytys, pettymys, viha ja jälleenrakentaminen – sillä erolla, että tämä kriisi ei ole ohi. – Muutoksena kriisiin yleensä, koronakriisissä ei ole päästy jälleenrakentamisvaiheeseen, vaan me rullaamme edelleen epätietoisuudessa. Siitä on tullut uusi normaali. Epätietoisuus aiheuttaa väsymystä, emmekä jaksa enää ottaa ohjeita vakavasti, toteaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toimiva Luoma-aho.

Jatkuvassa kriisitilanteessa eläminen on hänen mukaansa ihmiselle kognitiivisesti hyvin kuormittavaa. – Aivot työstävät henkilökohtaista tilannekuvaa ja ottavat vastaan viestiä ympäriltä. Tämä johtaa siihen, että ihmiset ovat väsyneempiä. Uudessa normaalissa me emme ehkä jaksa ihan niin paljon.

Selkeitä vastauksia, epävarmuuden sanoittamista

Uusi normaali vaikuttaa myös johtamiseen. Ihmiset haluavat tietää, miten heidän käy. Mitä enemmän voi antaa vastauksia yksinkertaisiin asioihin, sen parempi. – Jos johtajalla ei ole vastausta siihen, tuletko sinä elokuussa töihin tai toteutuuko joku projekti, se aiheuttaa epävarmuutta. Kaikenlainen epävarmuus taas aiheuttaa ihmisissä korvaavia tiedonhakutoimintoja ja omia päättelyketjuja. Myös vainoharhaisuutta voi olla jonkin verran enemmän, Luoma-aho pohtii.

Hän kehottaa johtajia myös sanoittamaan epävarmuutta työntekijöille. – On hyvä todeta ääneen, että meillä kaikilla on nyt epävarma tunne ja meitä kaikkia ahdistaa. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Videotapaamiset ovat antaneet ihmisille mahdollisuuden olla yhteydessä toisiinsa. Monissa organisaatioissa niiden käyttö on Luoma-ahon mukaan kuitenkin ylimitoitettu. – Videopalaverissa ollaan köyhemmän viestinnän varassa, jolloin väärinkäsitysten määrä ja selitysten tarve kasvaa. Nämäkin aiheuttavat väsymystä. Kukaan ei jaksa neuvotella loputtomasti videon välityksellä. Henkilöstöhallinnossa olisi hyvä vetää peli poikki ja todeta, että nyt ei yhtään videokokousta ensi viikolla tai pidetään vaikka videopalaveriton perjantai, Luoma-aho ehdottaa.

Vilma Luoma-aho puhui viestinnän johtamisen haasteista koronan jälkeisessä ajassa Jyväskylän yliopiston alumneille suunnatussa tapaamisessa 5.6.2020. 

 

 

Saila Aarnio

Saila Aarnio (FM) on vapaa toimittaja, joka innostuu erityisesti kulttuurista, työhyvinvoinnista, hyvästä elämästä ja muista humaaneista aiheista. Sailalla on pitkä kokemus viestinnän asiantuntijatehtävistä eri aloilla, tanssiteatterista ydinjätteiden loppusijoitukseen, koulutusorganisaatiosta Nokiaan.

    Aiheet: