Kokeneet esimiehet tietävät, että myönteinen ilmapiiri ja kannustava palaute saavat työyhteisössä ihmeitä aikaan. Ilmiö pysyi pitkään uskomuksena, mutta viime vuosina myös tiedemaailma on kiinnostunut myönteisyydestä. Muun muassa Kim Cameron ja Marcial Losada ovat tutkimusryhmineen todentaneet, että myönteisyydellä saavutetaan tuottavuutta ja tehokkuutta.

Tästä syystä myös Diverstas on yhä kiinnostuneempi myönteisyyden kulttuurista ja kannustavasta palautteesta. Koemme, että ne ovat suomalaisen työelämän valjastamattomia voimavaroja. Ajatuksemme ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja keskustelua pilottivalmennuksissamme. Miksi myönteisen palautteen antaminen onkin niin vaikeaa? Entä miten myönteisyyttä voi rakentaa?

Jos ei ole saanut myönteistä palautetta – ei usein hallitse tsemppaamista itsekään. Suomalaisessa viestintäkulttuurissa on siis juurensa sille, ettei myönteinen palaute lipsahda itsestään. Useimmat kotimaiset henkilöstötutkimukset paljastavatkin myönteisen palautteen vajeen työyhteisöissä. Onneksi taito on opittavissa.

Tavoitteellisuus osa onnellisia yhteisöjä

Myönteisyys syntyy joskus hyvässä porukassa itsestään, mutta sitä voidaan myös tietoisesti rakentaa. Erityisen tärkeää työ on silloin, jos yhteisö on ehtinyt ”kielteisyyden kehään”.

Myönteisyyden rakennuspalikoihin pureutumalla vähennetään yhteisön sisäistä kitkaa tai epäselvyyksiä ja raivataan tilaa myönteisyydelle. Esimerkiksi tavoitteista tehokkaammin viestimällä tehdään arjesta selkeämpää. Tavoitteellisuus onkin yksi myönteisyyden tärkeimmistä elementeistä. Se on keskeinen osa onnellisia ja menestyviä työyhteisöjä.

Tiesitkö, että huipputiimeissä myönteisyyden suhde kielteisyyteen on noin 3:1. Mikä on sinun tiimisi tilanne?

Aiheesta lisää

Cameron Kim et al, 2011: Effects of Positive Practices on Organizational Effectiveness. Journal of Applied Behavioral Science 2011 47: 266 originally published online 26. January 2011.
Losada Marcial & Heaphy Emily, 2004: The Role of Positivity and Connectivity in the Performance of Business Teams. A Nonlinear Dynamics Model. American Behavioral Scientist February 2004 47: 740-765.
Manka Marja-Liisa, 2012: Työnilo. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Teija Kettunen

Kettunen (FM) on kokenut viestinnän ammattilainen. Valtaosa hänen 12-vuotisesta kokemuksestaan on kertynyt raskaan teollisuuden parista paperi- ja terästehtailla. Tämän lisäksi hän on toiminut viestintätoimistoissa ja koulutusorganisaatioiden viestijänä. Tällä hetkellä hän on hoitovapaalla, perehtyy työhyvinvoinnin ja viestinnän rajapintoihin sekä toimii Diverstaalla freelancerina.

Aiheet: